piparikota.jpg

Nyt sitä piparikylää tehdään siellä Alaskassa. Tästä yleiskuva ja karkkikepistä kuvan yllä painamalla näkee lähikuvaa ym.

Eilen iltapimeällä menin muuraamaan lisää jäätiiliäni rauniolinnaan. Tornit ovat mukavasti kallistuneet. Tein väri-ikkunan liian leveäksi, joten taisi siitäkin tulla rauniomainen. :))) Katson, voiko sitä vielä pelastaa tekemällä lisää väritiiliä. En voinut muurata kaikkia paikoilleen, sillä yli 130 purkkia oli vielä osin tai kokonaan jäätymättä. Ehkä nyt jäätyvät, kun ulkona on jo -19,1ºC. Kohta vesi kiehuu kattilassa ja vaihdan siihen uuden, kylmän veden, joten saan seuraavat väritiilet. Harmi, että punajuurilientä ei nyt ole. Ehkä murskaan vesivärinappeja veden joukkoon...

Yöllä tuli lunta tuplasti sen luvatun 7 senttiä, joten aamupuoli kului lumitöissä. Oli niin kaunista, kun kaikki kinokset olivat puhtaita ja koskemattomia. Harmi, etteivät ne edes omalla pihalla pysy sellaisina. Vaikkei minulla ole enää omia lapsia möyrimässä pihalla, toiset näköjään huolehtivat siitä, etten saa nauttia puhtaankauniista ja koskemattomasta lumipeitteestä edes kotonani. ;( Onneksi sentään moottorikelkat eivät ihan ikkunan alle tule pyörimään. Niitten turha pörrääminen maisemissa pitäisi kieltää lailla! Ne eivät ole mitään leikkikaluja, joilla kurvaillaan maisemat rumiksi siksak-kuvioilla ja pilataan luonnonkin puhdas kauneus. Luulisi niille riittävän omat reititnsä, mutta ei. Tarpeen olevat kulkureitit ovat ihan ok, mutta nuo turhat kiemurat pitkin peltoja, metsiä (varsinkin toisten) ja soita... Mikä siinä on, että kaikki kaunis pitää pilata? Eivätkö ihmiset osaa enää ajatella toisia? Onko se oma hauskuus ja viihde tärkeämpää kuin yhteinen ilo ja viihtyvyys luonnon kauneudesta? Joulupukki voisi viedä mukanaan aattoiltana käytösoppaan jokaiselle moottorikelkan omistajalle. ;)

Itse nautin siitä, kun kuljen esimerkiksi metsässä ja näen yhden polun, jota eläimet ovat kulkeneet. Kuljen itse sitä samaa polkua pitkin ja ihailen ketun, pupujussin ja metsäkauriiden jälkiä samalla polulla. Miksi pilaisin maiseman tekemällä sinne oman polkuni, kun voin kulkea sitä yhtä jo olemassa olevaakin? On suurempi nautinto katsella lumen valkaisemaa maisemaa sillä yhdellä polulla kuin että siinä olisi sen kymmenen polkua joka suuntaan.

Toivon mukaan jokaisen pilatun maiseman ylle tulee sankka lumisade, joka peittää turhat jäljet ja jättää jäljelle vain sen yhden ja tarpeellisen polun. Eläimille ja ihmisille.

Pesin punaisen elintarvikeväripurkin vedellä ja laitoin siitä kolmeen purkkiin värivettä. Nyt kyllä sormenikin ovat punaiset, mutta äkkiä se kuluu pois.

Tonttu alkoi puhella, että kyllä me voimme hänen huoneensa nurkkaan tuoda vintiltä sen tekokuusen. Ehkä viikonloppuna kokoamme sen ja koristelemme valmiiksi. Ainakin sitten olisi paikka, jonne kerätä salaisia paketteja.

Oikein odotan, että sunnuntaina saan laittaa vanhan kunnon oranssisen paperitähden kukkakamarin ikkunaan. Siinä on lamppuna uuni/jääkaappilamppu, joten se ei kuumene kuten kynttilälamppu.

Tänään en ole tainnut tehdä mitään jouluista. Paitsi kuunnellut Lasten jouluradiota. Eilen bongasin ensimmäisen Hoosiannan sieltä. Sen oikean, Tapiolan kuoron esittämän. Siitä on tehty jazz- ja ties mitä versioita ja toinen toistaan kamalampia. Minä pidän kiinni perinteisestä Hoosiannasta.

Jospa huomenna poistaisin keittiön ovesta vuoden aikana kertyneet kortit, jotta saan laittaa siihen joulukortit, joita posti tuo.

Lämmintä talvi-iltaa!

© 1347700811_img-641e5e7c0c093664f677b1976

90922