1. joulukuuta 2016

Minä olen tämän joulun tonttunne. Nimeni on Arviiti. Olen tällainen ujohko maalaistonttu, joka ei yleensä pahemmin puhua pukahda, mutta pakko kai se nyt on, kun tuo Emäntä-Tonttu sanoi, että on minun vuoroni vetää joulukalenteria. Pyry ja Pauliina kiertävät laulamassa, Ailakki, Hipsu, Pipariina, Torsti ja Tuure ovat ties missä...  Pakon edessä sitä ujokin tonttu joutuu lipsumaan periaatteistaan ja pitää avata sanaista arkkua.

Ajattelin nyt muistella kulunutta vuotta.

P1130002.jpg

Se oli tammikuun 13. päivä, kun otin köökin ovesta joulukortit pois ja laitoin siihen ihan muita, alkuvuonna tulleita kortteja.

P1130003.jpg

Menin vielä viimeisen kerran kuuseen ihailemaan koristeita, sillä oli tullut se hetki, kun Nuutti  koputteli nurkkiin ja ajoi joulun pois.

P1130007.jpg

Ensin siivosin köökin. Sillä tavoin sain pitkitettyä sitä hetkeä, kun piti alkaa riisua kuusta. Se on aina jotenkin niin surullista.

Isäntä-Tonttu laittoi taustalle soimaan joululevyjä ja niin me koko konkkaronkka lauloimme mukana ja piilotimme kaikki koristeet omiin laatikoihinsa. Ne vietiin vintille odottamaan tätä joulua.

PB300002%20%282%29.jpg

Muutama yö sitten päätin siivota kortit pois köökin ovesta, että on taas tilaa joulukorteille, kun ei tuo Emäntä-Tonttu saanut millään niitä otettua pois. Jätin siihen yhden kimaltavan joulukortin ja tuon lumiukkokortin malliksi, kun Emäntä-Tonttu aikoi sellaisia tehdä pihalle, kunhan tulee sopivat ilmat.

Mukavaa talvipäivää kaikille toivottaa

arviiti2.jpg