Edelliset luukut täällä yhdellä sivulla.

12. joulukuuta 2016

P6250007.jpg

Joinain päivinä kesä antoi auringon lämmittää ja näytti parastaan.

P6250004.jpg

Tehtiin ruokaa nuotiolla - ja varsinkin lättyjä..

P6290007.jpg

Seurasin nokkosperhosten toukkien kehittymistä perhosiksi, mutta sitten räkättirastas huomasi ne ja syötti ne poikasilleen. Nyyh! Ensi kesänä laitetaan verkko noiden suojaksi, että nähdään enemmän kuin yksi toukka valmiina perhosena.

Eilen Emäntä-Tonttu peitti leikkuulaudan kolminkertaisella voipaperilla, otti esiin vanhan leipäveitsen ja alkoi silputa jotain. Luulin, että siinä on manteleita, kirsikoita ja muita jouluisia asioita, mutta ei.

PC110007.jpg

Hän silppusi kynttilänpätikiä ja palamatta jäänyttä talia piparipurkkiin ja sanoi sitten syöttävänsä sillä tulta! Katselin ihmeissäni, miten Isäntä-Tonttu haki pihalta loppuunpalaneen ulkotulen metallikuoren, Emäntä-Tonttu täytti sen kynttiläsilpulla ja teki siihen uuden sydämen Isäntä-Tontun kanssa. Pihalla se sitten paloi illan jäätiilien ympäröimänä.

Toissailtana kävimme kuutamokävelyllä. Vähän minua arvelutti lähteä mukaan, kun ei otettu ollenkaan lamppua mukaan. Mutta kun päästiin kylän katulamppujen ohi maantiellä, siellähän oli ihan kirkasta. Näki ihan hyvin, kun kuu paistoi kirkkaana ja katselimme lentokoneiden lähtönousuja ja niiden vilkkuvia valoja taivaan tähtien joukossa.

Puut näyttivät ensin pelottavilta mörköiltä, mutta kohta katselin jo kiinnostuneena kettujen, pupujen ja porojen polkuja lumessa. Mökkitienhaaraan jätimme omat jälkemme ja kävimme hieman pitemmälläkin, kunnes käännyimme takaisin.

Isäntä-Tonttu meni kotiin, mutta me jatkoimme hautausmaalle. Emäntä-Tonttu puhdisti tuulen pudottamia lumia hautakiviltä ja vei roskiin loppuunpalaneita lyhtykynttilöitä. Pakkanen kiristyi koko ajan, mutta kun kävelee reippaasti, pysyy lämpimänä. Ja mikäs minun oli ollessa lämpimässä taskussa.

Tänään alkaa taas uusi viikko. Ja ensi viikolla on jo joulu. Huh, aika kuluu nopsaan

miettii

arviiti2.jpg