P1150012.jpg

Tuntuu, että päivä pitenee tunnin päivässä, kun oikeasti se pitenee 10 minuuttia eli 5 minuuttia molemmista päistään. Ei voi kauaa poltella kynttilöitä tai nauttia hämäränhyssystä. Valoisa kevät ja yöttömän yön kesä ovat tulossa taas. Huoh!

Ei silti, meillä palaa aina ruokapöydässä kynttilä, olipa paistetta tai ei. Kun on jatkoajalla, jokainen aamupalakin on juhlistamisen arvoinen.

Tulppaanit, hyasintit ja amaryllikset ovat vaihtuneet ruusuihin, pikkugerberoihin ja esikoihin. Esikot laitan kesällä mökkitontille kasvamaan. Pitää vielä muutama erivärinen saada keltaisten lisäksi.

Eilen otin valkopohjaisen, punatähtisen kerniliinan pois keittiönpöydältä ja sen valtasivat pinkit unikot. Siis sellaiset oikeat kukat, ei mitään marimekkotyylisiä kammotuksia. Talvinen salusiini jouluruusuineen ja kärpässienineen saa olla ikkunassa siihen asti, että pöytäliina vaihtuu keltaiseen ja silloin myös verho vaihtuu brodeerattuun keltaiseen pitsisalusiiniin.

Joulukortit otan tänään pois keittiönovesta, sillä eilen sain tämän vuoden ekan kortin. Se on loppiaisen jälkeen se merkki, joka joulukortit poistaa. Onneksi se venyi näin pitkälle, sai katsella kimallusta. ;)

Päivän ohjelmaan kuuluu Maistuvan Runebergintorttu-kakun leipominen. Se on melkein samanlainen kuin tämä Marttojen ohje. Minun ohjeessani on jauhettua mantelia, ei rouhetta. Omenamehun sijaan käytän vettä, jonka maustan esim. DiSaronnolla, punssiaromilla tai Amaretolla. Hillosilmässä on mansikkahilloa.

Mutta nyt menen sytyttämään tulet hellanpesään, jotta päästään aamupuurolle ja -teelle.

© 1347700811_img-641e5e7c0c093664f677b1976

Ai niin, piti vielä sanoa, että se jäälinnaseinäke kaatui taas, toisena päivänä kasaamisen jälkeen. Nyt on saanut olla rauhassa. Kasaan sen seuraavalla lämpimällä kaudella ja vien sinne ne uudetkin jäätiilet.

91781