talvi-ikkuna.jpg

Eilinen aamu meni aivastellessa ja niiskutellessa. Kunhan nyt ensin heräsin aamuyhdeksän jälkeen. :) Koko päivän tankkasin kuumaa hunajateetä, Burana-Capsia, valkosipulinvarsia - ja nenäliinoja kului. Niillä tosin sai hyvin sytytettyä tulen hellanpesään, joten jotain hyötyäkin.... Päiväunetkin piti nukkua, kun tuntui olevan lämpöä. En tosin mitannut, sillä tieto lisää tuskaa.

Seitsemän tunnin yöunien jälkeen on taas herätty ja olo on vähän parempi, joskin selkää särkee. Nenäliinoista tuskin pääsen tänäänkään eroon, mutta ei se mitään. Puuhellan pesä kaipaa aina sytykkeitä.

Tänään alkaa alppihiihdon kausi ja onneksi ne näytetään KalleKustaanmaan telkussa suorana, kun en omista mitään maksukanavia, josta voisi katsella suorana. Mukavaa seurata Söldenin lumimaisemia, kun ulkona sataa ja lumihiutaleet tanssivat oman ikkunan takana.

Tuumasin tuossa aamusella Tontulle, että tänä viikonloppuna voisi jo oikeastaan ottaa jouluastiaston käyttöön, kun marraskuu alkaa ensi viikolla. Turha niitä on kaapissa marinoida, kun voi käyttääkin ja sitenkin saa joulutunnelmaa syntymään. Aion myös etsiä ja silittää valkoisen jouluruusu-kärpässienisalusiinin keittiön ikkunaan. Jaksaisikohan pestä ensin ikkunat?

Keittiönpöydällä on kasa kuivuneita ruusuja ja harsokukkia. Minun piti hakea poronjäkälää ennen lumia ja laittaa ne kuivien kukkien kanssa Tontun huoneen ikkunanväliin, mutta jäipä jäkälät hakematta. Ehkä otan pumpulia ja laitan sitä.

Eipä minun ikkunoissani ole vielä lumihiutaletarrojakaan. Ne itsevalaisevat isot hiutaleet jättivät kumimaisina kamalat jäljet ikkunoihin, eivätkä ne lähde millään pois, joten vien kaikki isot hiutaleet puunoksille ulos. Pienet läpinäkyvät hiutaleet laitan ikkunaan, kunhan saan pestyä...

Kuistin reki odottaa myös pikkukuusiaan. En vain millään halua nyt siellä oleskella, kun öisin joku ällötys (lue: metsämyyrä) kipittää ylös portaita, kiertää kukkaruukut, taapertaa ulko-oven editse hiekoitussankon ja kuusenoksasaavin ohi ja kiipeää penkille syömään pudonneita pihlajanmarjoja, joita pidin vähän aikaa siinä kuivumassa. Eniten kauhistuttaa, jos se otus onkin siellä saavissa, kun alan leikata niitä oksia vielä pienemmiksi kranssia varten! Mutta en vielä tänä viikonloppuna. Ehkä se ehtii vaihtaa maisemia.

© 1347700811_img-641e5e7c0c093664f677b1976

92606