Kerätty joulukalenteristani vuodelta 2003

Käpyjä voit spreijata erivärisiksi ja käyttää monenmoiseen askarteluun. Kranssiin, köynnöksiin, pakettikoristeena, asetelmissa jne.  Mutta teepäs niistä joulukukkia! Liimaa kävyn avautuneisiin suomuihin punaisia huopapaloja, jotka ovat vähän suomuja suurempia. Ylimmäiset voit jättää semmoisikseen tai sutia maalilla tai kimalleliimalla. Alimmaisten suomujen alle voit liimata vihreästä huovasta lehtiä. Käyttötarkoituksesta riippuen, liimaa kukka pitävällä liimalla johonkin oksaan tai pujota ohutta rautalankaa varreksi alimmaisten suomujen ympäri.

Käpyaskartelua täällä

Kerää talventörröttäjiä ja käytä niitä joulukoristelussa. Laita niitä parvekeruukkuihin sellaisenaan tai spreijaa värikkääksi joulunpunaiseksi, hienostuneeksi siniseksi, kimaltelevan hopeaiseksi tai kultaiseksi tai ripottele niille kimalletta ja kiinnitä se lakalla. Käytä lisänä kukka-asetelmissa ja kransseissa tai lahjojen koristeina.

 

 

Ruusuilla voit koristella vaikka kuusen ja jättää muutkin ns. joulukukat pois kokonaan. Tee tuoksuva ruusupallo oasissieneen  tai kranssi oveen tai pöydälle. Eri väreillä leikkien saat uutta näköä jouluusi. Ja tuoksua!

Ruusuilla voit siis koristaa kuusenkin. Kukkakaupasta saa pieniä putkiloita, joihin ruusunvarsi laitetaan, kiinnitä se oksaan kynttiläpidikkeellä ja peitä pidike isolla rusetilla. En nyt tähän hätään löytänyt kuvaa ruusukuusesta, mutta upea se on. :)

 

Näin mustassa etelän talvessa ei tee heikkoakaan löytää metsästä puolukanvarpuja. Niitä voit käyttää kranssiin, asetelmiin ja koristeluun. Mitä olisi joulukukka ilman puolukanvarpuja ja pientä kuusenoksaa!

Viitseliäs tekee satoja pieniä varpukimppuja ja sitoo niistä ovikranssin.

Puolukanvarpu on suomalainen vastine mistelinoksalle. Jospa tänä vuonna kaikki laitammekin pienen punarusetilla koristetun oksan jonnekin kulkureitin yläpuolelle tai oviaukkoon ja sitten saamme oikein luvan kanssa suudella sen alle pysähtyvää. 

Puolukkakranssin voi pakastaa käytön jälkeen odottamaan seuraavaa joulua. Riippuen tietenkin pohjan materiaalista. Poista nauhat ja muut koristeet, kostuta kranssi suihkepullon avulla ja pakkaa sopivaan laatikkoon, etteivät oksat taitu tai katkea säilytyksen aikana. Pakasta, käytä, kostuta, pakasta, käytä.... Saat iloa moneksi jouluksi.

 

Joulukaktus kukkii vuoden pimeimpään aikaan. Kukinnan jälkeen, helmi-maalikuussa, on sen ensimmäinen lepoaika. Silloin sitä kastellaan harvoin. Lepokauden jälkeen kastelua lisätään. Jos lehdet rypistyvät, se on merkki liian vähästä veden saannista. Kasteluravinteita annetaan huhti-heinäkuussa. Kesällä joulukaktus viihtyy hyvin ulkona. Heinä-elokuussa on toinen lepokausi, kastelu on silloin niukkaa. Syyskuussa alkaa nuppujen muodostus. Kun kukinta on alkanut, kasvia ei saa siirrellä eikä käännellä.

 

Misteli oli kelttien maaginen taimi ja Intian pyhä kasvi. Se on uskollisuuden ja rakkauden vertauskuva. Misteli elää loisena korkeiden puiden latvoissa. Vanhan englantilaisen perimätiedon mukaan neidolle, jota ei jouluna suudeltu mistelin alla, eivät hääkellot soineet seuraavana vuonna. Mitä useammin neitoa suudeltiin, sitä varmemmin hänet vietiin miehelään. Neito poimi yhden marjan mistelistä joka suudelmasta.

 

Lisäksi uskottiin, että jos misteli roikkui ovenpielessä, ei mitään pahaa voinut tapahtua kenellekään.

 

Poronjäkälää on perinteisesti käytetty ikkunoissa ulko- ja sisälasien välissä pitämässä poissa laseihin tiivistyvää kosteutta.

Tosin nykyisin vanumatot ajavat jäkälien tehtävää jouluikkunoiden koristelussa, kun ikkunat ovat parempia kuin ennen.

Joulun aikaan ikkunoiden väleissä voi nähdä mitä ihanimpia joulukyliä ja -asetelmia. Sellaisista sain nauttia varsinkin niiden 25 vuoden aikana, jolloin asuin Raumalla. Lasten kanssa kiertelimme iltaisin Vanhan Rauman kaduilla ja ihailimme niitä. Vieläköhän se yksi tonttukylä kootaan erään talon ikkunaan lähellä toria?

 

Myös islanninjäkälää käytetään jonkin verran koristetarkoituksiin ainakin Itävallassa. Sillä on käyttöä myös elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Jäkälät ovat tärkeitä myös parfyymiteollisuudessa ja osa kalleimmista parfyymeista tehdään juuri jäkälistä mm. sormipaisukarpeesta.

 

Annansilmä rakastaa valoa. Kastele sitä miedolla ravinneliuoksella ja pidä multa tasakosteana, että se jaksaa avata kaikki nuppunsa. Kuiva huoneilma voi varisuttaa sen lehdet ja nuput. Voit laittaa annansilmän viereen kauniin kulhollisen vettä tuottamaan sille kosteutta. Mikäli kulho on lasinen, täytä sitä koristekivillä tai lasikuulilla.

Valesypressi on hankala kasvi hoitaa (sanoo kokenut ). Kastelun pitää olla tasaista, eikä multa saa kuivua, vain kuivahtaa. Lisäksi se pitää suihkuttelusta. Eikä missään nimessä tykkää, että sen oksille laitetaan valoja lämmittämään = kuivaamaan neulasia!

Huonekataja ei viihdy muiden kasvien läheisyydessä, ne ruskettavat sen neulaset! Pidä katajan multa tasakosteana ja suihkuta usein. Viihtyy kesät ulkona. Katajaa kastellaan heti, kun mullan pinta on kuivahtanut, muuten sen neulaset tippuvat. Ihannehuonelämpötila +18ºC.

Miksi pitäisi aina olla joulukuusi? Miksei yhtä hyvin joulumänty? :) Meillä on sellainen kerran ollut ja se oli tosikaunis jopa ilman koristeita. Käpyineen ja kynttilöineen se ei olisi muuta tarvinnut. Lasten vuoksi piti koristeet silti siihen laittaa. Myrskytuuli kaatoi eräänä joulukuuna männyn kallioltamme ja kun se oli niin tuuhea ja kaunis, päätimme ottaa sen joulupuuksemme. Nykyisin joulumäntyjä näkee huurrettuina pienoispuina kaupoissakin.

Kuusi kuuluu jouluun joko aitona tai tekosellaisena. Meillä se on viimemainittu erilaisten allergioiden takia. Ihan nätti ja aidonnäköinen, säilyy pienessä tilassa sateenvarjomekanisminsa ansiosta ja on palvellut jo noin 15 vuotta. Eipä tarvi aaton alla miettiä, mistä kuusensa hankkii, saako kunnollisen ja mitä se maksaa tänä vuonna. :) Suomalaiset hankkivat tänäkin jouluna 1,3 miljoonaa kuusta.

Joulukuusen hoito-ohjeet

Uusimpia joulukukkia taitaa olla suloinen valkoinen paavalinkukka. Nimensä se on saanut vuosina 1860-1910 eläneen saksalaisen Walter von Saint-Paul-Illairen mukaan.

Sitä ei saa kastella suoraan kylmällä vesijohtovedellä, vaan haalealla vedellä.

Tulilatva kuuluu maailman suosituimpiin ruukkukasveihin, se on erittäin kestävä ja helppohoitoinen ja voi kestää normaaleissa huoneoloissa erittäin pitkään, jopa 6-8 viikkoa.  Tulilatva viihtyy valoisalla paikalla, eikä tarvitse paljon vettä. Kukinta kestää kauan. Tulilatvan voi istuttaa kesällä myös ulos kukkapenkkiin, parvekelaatikkoon tai astiaan. Se kestää hyvin vaihtelevia ulko-olosuhteita, sadetta ja myös kuivuutta. Tulilatva sopiikin hyvin puutarhaan ja parvekkeelle, joka joudutaan jättämään pitkiksi ajoiksi ilman kastelua. Oman viimetalvisen tulilatvani sain kukkimaan uudelleen elokuussa, kun ´unohdin` sen parvekkeelle kesäksi. 

Hento ja kaunis syklaami on herkkähipiäinen. Jos laitat sen koriin, kätke se ensin kulhoon, sillä syklaami vaatii paljon vettä ja kastelun huoneenlämpöisellä vedellä alustan kautta.

 

Helpoimpia ja nopeimmin hyödettäviä joulukukkia ovat tasetit. Sipulit istutetaan vieri viereen laakeaan astiaan. Sipulit peitetään niin, että kärjet jäävät näkyviin. Kastellaan ja jätetään valoisaan paikkaan huoneenlämpöön. Kukinta alkaa muutamassa viikossa. Tasetti tarvitsee tasaisen kosteuden, jottei kukkien kehitys keskeydy. Tasetti on joulukukista hyasintin kera allergikkojen mustalla listalla tuoksunsa vuoksi.

Tasetti kertoo kukkien kielellä: Tule onnelliseksi!

Leikkotulppaanit säilyvät maljakossa kauemmin, jollet laita niille paljoa vettä, jotteivät ne turhaan juo ja venähdä pituutta. Niiden ikä pitenee myös, jos viet ne yöksi viileään.

Ennenkuin kylmästä tuotu tulppaanipaketti avataan, sen annetaan tasaantua huoneenlämmössä.  Tulppaanit laitetaan viileään veteen, kunhan varsista on leikattu viisto pala pois uutta imupintaa varten. Jos kimpussa on tasetteja, niiden pintaa ei saa leikata, sillä niistä valuu limamaista solunestettä, joka tukkii muiden kukkien vesitiet.

Viileää vettä maljakkoon noin 10 senttiä, maksimissaan kolmasosa varren korkeudesta. Kannattaa lisätä leikkokukkavirkistettä, raikasta vettä lisätään tarpeen mukaan. Ilman virkistettä oleville kukille vaihdetaan vesi parin päivän välein ja samalla maljakko puhdistetaan.

Istutustulppaanit kestävät pitempään, jos ne saavat tasaisesti kosteutta.

Tulppaanit tykkäävät hämärästäkin. Älä pidä kynttilöiden tai lämmönlähteen lähellä. Eikä hedelmien.

Hyasintti on suosituin joulukukka ja varsinkin sen vaaleanpunainen versio. Itselleni joulun tuo nimenomaan sininen hyasintti. Hanki se mahdollisimman nuppuisena, sillä lämpimässä se avautuu parissa päivässä. Valo ei ole sille tärkeää, mutta viileässä se menestyy parhaiten.

Muistathan, että hedelmistä erittyy etyleeniä, joka saa kukat rupsahtamaan, joten hedelmävati kuuluu kauas hyasinteistakin.

Jos kukkavarret venyvät liian pitkiksi, eivätkä enää pysy pystyssä, tee niistä leikkokukkia. Leikkaa ne irti sipulista. Laita muovitettuun koriin sopiva pala oasissientä ja pistä hyasintit siihen. Peitä sieni sammalella, jäkälällä tai oksilla. Koristele halutessasi.

Tai laita kukkavarret maljakkoon isona kimppuna. Kukan varteen on hyvä tehdä imupinnat veitsellä leikaten. Älä katkaise vartta poikki saksilla, sillä silloin kukka sulkee imupintansa.

 Kastele hyasinttia ja sipulitulppaania kerran viikossa ja silloin kunnolla. Välillä ne on hyvä päästää kokonaan kuivahtamaan.

Hyasintista voi joulun jälkeen naksaista kukkavarret poikki. Sen jälkeen sitä voi säilyttää huoneen lämmössä välillä niukasti kastellen ja vaikka hieman lannoittaenkin, jos haluaa kukan säilyvän kesään asti.

Sen voi istuttaa vaikka ulos. Hyvällä tuurilla kukka saattaa syksyllä ruveta kukkimaankin.

Joulutähti on myrkyllinen, mutta kaunis joulukukka. Jos perheessä on pieniä lapsia tai lemmikkejä, sitä on syytä varoa. Joulutähti saa kuivahtaa kevyesti kastelukertojen välillä. Sitä kastellaan lautaselle, mutta vesi ei saa jäädä siihen seisomaan. Joulutähti ei siedä kylmää eikä vetoa. Se pitää pakata hyvin kuljetuksen ajaksi, eikä sitä pidä jättää autoon. Kun paketti tuodaan sisälle, sen annetaan tasaantua ennen avaamista.  Joulutähti pitää lämpimästä ja valoisasta paikasta. Jos haluat kasvattaa joulutähdestä huonekasvin, vaihda se uuteen ruukkuun ja multaan joulun jälkeen. Kastele ja lannoita säännöllisesti koko kasvukauden ajan. Jos haluat sen kukkivan ensi jouluna uudelleen, pidä sitä pimeässä 14 h/vrk syyskuun 10. päivästä lokakuun 10:nteen.

Amaryllis ostetaan nuppuisena, jotta se olisi helpompi kuljettaa. Kastellaan tasaisesti, mutta säästeliäästi, ettei varsi veny liikaa. Tukikeppi tarpeen. Sen voi työntää sipuliin, jollei aio kukittaa kukkaa uudelleen. Amaryllis viihtyy huoneenlämmössä, mutta viileässä kehittyy hitaammin.

Kukkimisen jälkeen vana katkaistaan tyvestä. Jos aiot kukittaa sen uudelleen, kastele ja lannoita säännöllisesti elokuun alkuun asti. Ensin lopetat lannoittamisen, sitten vähitellen kastelun. Kasvi alkaa kellastua. Vie se varastoon tai kaappiin lepäämään. Pidä kuivana helmi-maaliskuulle. Silloin sipulista nousee nuppu ja kasvi vaihdetaan uuteen multaan. Kastellaan taas varovasti.

Atsalea ei koskaan saa päästä kuivumaan. Sitä pitää muistaa kastella päivittäin, jättiyksilöitä jopa kahdesti. Multa pysyy paremmin tasakosteana, jos upottaa ruukun kerran viikossa haaleaan veteen imeytymään.

Laita kukka valoisaan ja mahdollisimman viileään paikkaan. Kastele alustan kautta, lannoita miedolla liuoksella kerran viikossa. Poista kuihtuneet kukat säännöllisesti. Atsalea pitää lehtien sumutuksista. 

Jouluruusu on myrkyllinen. Eikä se kovin kummoinenkaan ole ulkonäöltään.  :) Eli yleensä se koristellaan asetelmiin havuilla, marjaoksilla, ruseteilla yms. peitellen, sillä alastomat varret ovat aika surkeannäköisiä sinällään.  Jouluruusu ei saa kuivua, pidä se tasakosteana. Menestyy viileässä valoisassa. Kukkien kielellä se kuvastaa valehtelevaa rakkautta, skandaalia ja herjausta.

Tämä sivu ja linkkien toimivuus tarkistettu 24.11.2018

 

29.10.2012