26.10.2013 Olen tullut siihen tulokseen, että minulla on oikeus pitää nämä runot näkyvissä sivuillani, koska suurin osa niistä on kopioitu mm. tänne, tänne , tänne ja tänne ynnä monelle muulle sivulle sen jälkeen, kun nämä runot olen omille sivuilleni kerännyt ja kirjoittanut. Muut ovat vain copypastaamalla ne omille sivuilleen siirtäneet kuvineen ja fontteineen, joten miksi ihmeessä he sitten tulevat minulle valittamaan siitä, että ne ovat täällä????!!!! Minultahan he ovat ne vieneet.

Huomio! Jos kopioit, kerro mistä sen teit, äläkä poista runojen alta tekijätietoja!!! Varsinkin vauva- ja kaksplus-foorumit "varastavat" urakalla toisten töitä!

image

Hiutaleleikki

Lumipilven reunalla

istui lumikeijuja.

Katsoi alas pimeään,

sitten lähti lentämään

pikku keiju yksinään.

Lähti toiset jälkeen sen,

saavuttivat siskosen.

Vaan ei pääty matka, ei,

tuuli eteenpäin taas vei.

Pitkä matka maahan on.

Lentää maahan tanssien

joukko lumikeijujen.

Keveästi keinuttaa

tuuli lumilasta saa.

Kulku on niin huoleton.

Lunta toi ne tullessaan.

Maa sai harson valkean.

Tuonne hieman lennättää,

vähän vielä tänne jää.

Valkeana maa jo on.

Pienet tiu´ut kilkattaa.

Joulujuhla kohta saa.

Pois jo täytyy kiiruhtaa

toiset lapset odottaa

valkeata joulua.

- Taija Myöhänen

Joulun hetket yhteiset

luovat muistot lämpöiset.

-tekijä tuntematon

Jouluhaltia

Hyvää iltaa teille kaikille

Jussille, Marjalle, Maikille.

Olen pieni jouluhaltia vain

ja temppuja teen minä sauvallain.

Mitä kaikkea joulu tuo tullessaan

sitä ryhdyn esiin taikomaan.

Mitäs turhia tässä puhumaan!

Joulukuusi tänne tulkoon vaan!

 

Kas, siinä se paikalla nyt jo on,

mut vähän synkkä ja valoton.

Jos loihdin kynttilät oksille sen,

niin seisoo se meitä valaisten.

 

Siis: kynttilät syttykää palamaan!

Mitä sanotte? Hienoa, eikös vaan.

Ja jouluun kuuluu myös joulutähti.

Se loisti, kun tietäjät matkaan lähti

ja yhä näemme tähden sen,

joka joulu se loistaa välkkyen.

 

Nyt joulukello kumajaa,

se kertoo joulun sanomaa.

Sen myöskin nähdä tahdomme.

Siis: joulukello esille!

 

Nyt vielä tänne loihtia aion

karamellin ja omenan.

Sitten myöskin esille taion

piparkakun suuren, ruskean.

 

Ei mahan täydeltä makeaa!

Nyt syötävät riittää, ja tulla saa

tänne vaikkapa joulutonttunen.

Tehän kaikki varmaan tunnette sen.

 

Tämä tonttu kurkistaa ikkunasta

ja katsoo, onko kilttiä lasta.

Se tähyää samoin siskoa, veikkaa

ja välillä heittää kuperkeikkaa.

Vielä sauvaani vähän heilutan,

nyt katsotaan, mitä aikaan saan.

 

Kas, joulukortti tänne tupsahti,

kai pukin kontista putosi.

Pukki! - En pukkia tänne taiokaan,

hän tulee sitten aikanaan.

Siis kilttinä istu ja odota,

sillä lieneepä hällä myös lahjoja.

 

Nyt vielä leikkiä tahdomme

ja pikkuisen laulun laulamme.

Tänne piiriin kaikki joutukaa,

niin joululeikki alkaa saa.

- Taija Myöhänen

Joulu on vanha,

mutta aina kuin uusi.

Taas kimmeltää

tähdet ja joulukuusi.

-tekijä tuntematon

Jouluaattoiltana

Oli ilta ennen joulua

ja talo hiljainen

ei kuulu ääntä askelten

ei pienten hiirien.

 

Sukat ripustettu takanreunaan

jospa pukki jo tulisi!

Lapset lämpimässä vuoteessaan

ääntelevät unissaan

kuin namu suussa sulisi.

 

Äiti huivissaan ja minä lakki päässä

nokosilla talvi-illan viileässä säässä.

 

Pihamaalta kuuluu kovaa kolinaa

ylös ponkaisen ja ihmettelen jorinaa.

Lennän salamana ikkunaan

verhot syrjään, katsomaan

kuu paistaa vastasataneelle lumelle

esineille varjon heittää alapuolelle.

 

Mitä näkevätkään hämmästyneet silmäni

kahdeksan poroa ja pienen rekipelin!

Ja pienenpieni ukko astuu eteeni

se on joulupukki, tiedän sen

vaikka seisookin se selin.

 

Ajokkien tulo kuin kotkan lento

joulupukki vihelteli

porojansa nimitteli

porotokka matkan jälkeen aivan rento.

 

"Nyt Rivakkani, Tanssijani, Äkäpussi,

Hyppijäni

eteenpäin, Komeetta, Ukkonen, Salama

ja Amoriini

Katon harjalle piipun vierelle ystäväni!

Pahus soikoon, sinne nopeasti kiiri!"

 

Kuin ylös vuoren seinämää

ne myrskyn lailla lennähtää

keveinä kuin lehdet.

Porot ripsakasti katon harjalle

reessä pukki, lahjat lapsille.

Ja hetki vain ja katolta mä kuulen

pienten kavioiden sipsutusta

päätä kääntäessä nyt mä luulen

pukki alas tuli savupiipusta.

Pukin päällä paksu turkki

kun hän takan reunuksella kurkki

puku tuhkassa ja noessa

lelusäkki heiluu olalla.

Kas joulupukki on kuin kauppias

avatessaan säkin

ilonsa niin riehakas

kuin västäräkin.

Hymykuopat onnelliset

poskensa niin ruusuiset

nenänsä kuin kirsikka

olemuskin punakka

lystikäs on pieni suu

ylöspäin on hymykaari

valkoparta kuin lumipuu

ukko kuin iloinen vaari.

Ja nauruun kun pukin jokin saa

vatsa niin somasti keinuu

se hillopurkkia muistuttaa

harmaa partakin heiluu.

Pullea, pyöreä, iloinen haltija

minua nauratti vaikk´ olin kalpea

silmänsä pilke ja päänsä eleet

eipä tarvinnut pukkia pelätä

liikkensä olivat lempeet

syytä nyt oli pelkoni evätä.

Ääneti ryhtyi hän työtänsä tekemään

sukkia takassa leluilla täyttämään.

Jo nykäisi merkiksi

sormella osoitti

päätänsä nyökkäsi

savupiippuun kömpi.

Ja rekeensä juoksi

ja poroilleen vihelsi.

Kun tarkkaan kuuntelin kuulin mä näin

ennen kuin reki ehti taivasta päin:

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE

HYVÄÄ YÖTÄ UINUVILLE

-Clement Moore, suomentanut Sinikka Salokorpi 

Jouluriemua laulut soi,

helkkyen lasten suulla.

Kuka kulkusen kuulla voi

- taisi tontuksi luulla.

-tekijä tuntematon

Tuikkivat tähdet, vaan tumma on yö,

raskas on pimeyden muuri.

Mut aattona kun syttyy kynttilävyö

riemu sydänten on suuri.

-tekijä tuntematon

Kirje joulupukille

 

Joulupukki, kuulehan,

tätä asiaa

kenellekään toiselle

et saa paljastaa;

minä olen lapsi vain,

sinä täysi mies,

ja kun saavut,

unessa olen kukaties.

 

Jouluaaton askareet

voimat viedä voi,

enkä saata kuulla,

kun ovikello soi.

Älä tule ovelle

hiljaa hymisten,

tule savupiipusta

alas rymisten.

 

Saahan veli veturin

sekä lennokin,

sisko keinuhevosta

toivoo hartaimmin.

Mitä itse tahtoisin,

sitä kerro en.

Kaipa sinä, viisas mies,

arvata voit sen.

-Jukka Itkonen

Joulupukin ilmaretki

Kuulehan sä vanha Ukki,

virkkaa rouva joulupukki.

- Lue tämä uusi kirja,

siinä, katso, kerrotaan,

kuinka nyt jo ilmateitse

pääsee matkustelemaan!

Valkoparta kirjaan tarttuu.

Mielenkiinto herää, karttuu.

- Tosiaankin! Eukkoseni,

ilmalaivan hankin meille.

Lapset kaipaavat, ja lahjat

ilmateitse vienkin heille.

Retki tulee iloiseksi,

suukon saatkin kiitokseksi

neuvostasi eukkoseni! -

Ilmalaiva hankitaan;

jouluaaton illansuussa

Ukki istuu laivassaan.

Valkoparta, vanha, vakaa,

katsoo maihin pilven takaa.

Oudoltapa kaikki näyttää

sieltä huiman korkealta,

eikä Ukki koneitansa

tarkkaan vääntää, kiertää malta.

Tuuli saapuu: Terve Ukki!

- Eipä huomaa Joulupukki.

Vaipuu vainen unelmiinsa.

Tuo on sangen arka seikka.

Tuuli yltyy, tarttuu laivaan.

Seuraus on kuperkeikka!

Hopsis, siinä sitten matkaa

Ukki ilman laivaa jatkaa.

Putoo tuvan katon päälle.

Se on pehmyt, lumi syvä.

Ukki huokaa: Nolo juttu!

Vielä elän. Sepä hyvä.

Kinoksessa ukko kierii,

sieltä alas maahan vierii

kampsuinensa, lahjoinensa.

Apuun rientää kyläkunta:

pilvistähän Ukki tuli,

onneksi on paljon lunta!

Vaivoin nousee vihdoin Ukki.

Nolo onkin Joulupukki.

Kynsii kohta korvallistaan,

lahjansa hän sitten jakaa.

- Miten jouduit katollemme? -

- Kai, kun tulin pilven takaa!

Enempää ei tällä kertaa

Ukki kerro sanan vertaa.

Rautateitse kotiin vierii,

kun ei ilma varmaan kanna.

Kotiin tullen virkkaa: Eukko,

takaisin nyt suukko anna!

-Arvid Lydecken

Joulun satu

Kulkee päivän saatto

saapuu jouluaatto.

Lumi kattaa pihan

valkoisena ihan.

Äidillä on työtä

lapset hyörii myötä -

(Oisko apu noista

pikkuveitikoista?)

Isä kuusen noutaa.

Kuka mukaan joutaa?

Veli sitoo lyhteen

varpusille yhteen.

Säkkiin joulupukin

lahjansa vie kukin.

Lahjat antaa pukki

valkopartaukki.

Isän äidin piltti

onhan ollut kiltti?

Matti sukset saapi

iloon puhkeaapi.

Leena kelkan soman,

ihan ikioman.

Pikkusisko Irja

- hälle kuvakirja.

Kuusen ympärillä

ollaan leikkisillä.

Sitten ilta koittaa

uni silmät voittaa.

Kynttiläiset palaa.

Pikkutonttu salaa

katsoo oven takaa,

joko lapset makaa.

Sammuu viime valo.

Uneen vaipuu talo.

Joulun satu säilyy,

unelmissa päilyy...

- Elisabeth Laurila

Joulujuhla meille saa,

lasten hymyt kirkastaa.

-tekijä tuntematon

Helisikö jossain tiuku?

Huoneessani hämärässä

istun iltaa yksinäin.

Pieni ääni pimeässä,

herättää mut mietteistäin.

Helisikö jossain tiuku?

Kilisikö kulkunen?

Vilahtiko nurkan takaa

hiippalakki punainen?

Liekö kukaan oikeasti

nähnyt tuota veitikkaa,

joka meitä joka vuosi

joulun taikaan johdattaa!

Helisikö jossain tiuku?

Kilisikö kulkunen?

Vilahtiko nurkan takaa

hiippalakki punainen?

Tiedäthän tuon pikkuruisen

ikiaikain haltijan,

jonka pelkkä vilahdus tuo

joulumielen parhaimman?

Helisikö jossain tiuku?

Kilisikö kulkunen?

Vilahtiko nurkan takaa

hiippalakki punainen?

Tahtoisin taas tontun kanssa

joulun satuun matkata.

Arjen kiireet unohtaa

ja laulaa sekä iloita!

Helisikö jossain tiuku?

Kilisikö kulkunen?

Vilahtiko nurkan takaa

hiippalakki punainen?

-Maija Baric

Tontut juoksee, töppöset vilkkaa.

Tupsut heiluu, kulkuset kilkkaa.

Kiire, kiire, kiire on heillä,

jotta ois joulu meillä!

-Anne Lindeberg-Piiroinen

Joulukortti  (Duppaduulixin tavoin)

Joulukortin lähetin sulle,

sillä sinä olet tärkeä mulle.

Tahdoin iloa toivottaa,

vaikk´en vielä osaa kirjoittaa.

Paperille tontun piirsin,

sille kaiken iloni siirsin.

Tontun hymy venyi korviin asti

ja se nauroi niin makeasti.

Miten kortin perille saisin,

sinun luoksesi toimittaisin?

Tontun ilon pulppuavan,

tahdoin sun kanssani jakavan.

Tontun kuvan mytyksi taitoin

ja sen tyynyni alle laitoin.

Läpi unien taikaportin

sulle lähetin joulukortin.

Näin sun aamulla hymyssä suin,

kuulin naurusi, ilahduin.

Tiesin kortin perille menneen,

tontun ilon sinuun tarttuneen.

-Maija Baric

Joulu tulla jollottaa

joulupuuron porinassa,

hyvän mielen hyrinässä,

piparkakku kainalossa,

kahvipannu kantapäässä,

valonliekki pimeässä,

joulumieli kynttilässä,

papereiden kahinassa,

enkelsiiven havinassa,

jouluoljet himmelissä,

ajatukset ystävissä.

-Maija Baric

Kuusen ympärillä

 

Ystävät pienet, tulkaa joulua juhlimaan,

ympäri kuusen kaikki piiriin karkeloimaan!

Oi, kuinka onkin hauskaa, paina ei askelkaan,

siis ilosävelet jo soimaan!

Työtä on tehty ahkerasti niin,

vaan nyt on taas aika käydä leikkeihin.

Ystävät pienet, tulkaa joulua juhlimaan,

ympäri kuusen karkeloimaan!

Näättehän, kuinka kaunis kuusi on koruissaan;

yötä se tervehtii ja aamua taas uutta.

Kaikuen kiitoslaulut nousevat maailman,

riemua on ja onnekkuutta.

Kirkas valo loistaa yöhön synkeään,

saa ei vertaa liekki joulukynttilän.

Näättehän, kuinka kaunis kuusi on koruissaan;

aamua tervehtii se uutta.

- Sakari Topelius, suom. Hilkka Norkamo

Joulun hiljaisuus, rauha,

kuusi hangella hohtaa.

Tähtien helminauha

mielen jouluun johtaa.

-tekijä tuntematon

Nyt joulun valkeat välkkyy,

kun juhlan vietto jo on.

Taas lasten lauluna helkkyy

jo riemu lausumaton.

 

 Kas, kuusen oksat ne taipuu

kai herkkuin painosta vaan.

Saa lasten mielihin kaipuu:

kun päästäis maistelemaan.

 

Pian kuuluu kolkutus varmaan.

Ken saapuu kuusemme luo?

Kai nytkin pukkimme harmaan

tää joulu vieraaksi tuo.

 

Oi armas auvojen ilta,

oi joulun aatto ja yö,

kun loistaa tähtien silta

ja lapset leikkiä lyö!

- Martti Hela

Joulu on matka lapsuuteen,

sen lämpöön, muistoihin

 ja joulun ihmeeseen.

-tekijä tuntematon

Avaatko oven?

Avaatko oven joulun tulla?

Joulu on jo täällä!

Vai pidätkö ovesi visusti kiinni,

salvat oven päällä?

Sadun huoneessa salaisessa

saat lahjaksi ruusut ja tähdet.

Ota ne reppuun, evääksi,

kun matkoillesi lähdet.

-Hannele Huovi 

Kynttilän pienen sielussain tein,

sen antaa tahdon mä joulullein.

Liekkinsä hennon, häilyvän,

toivon valoksi maailman pimeän.

-Timo Törmä

Minun jouluni on hiljainen,

se ei pelkää olla yksinään.

Se on kynttilän valon pilkahdus

kesken talven pimeää;

se on vanha seinäkello,

josta maailma jälkeen jää.

Se on entistä suurempi leimahdus

toivonkipinää.

Minun jouluni on tuoksuja,

joita on niin ihana hengittää.

Se on tyyntä mieltä ja muistoja,

aikaa kuunnella mietteitään.

Se on kinoksittain lunta,

jossa hiljainen hymni soi.

Se on rauhan mahdollisuutta,

jonka joulu meille toi.

-Tapio Rantanen

Tonttuveitikka iloinen toivottaa

joulua hauskaa ja leppoisaa!

-tekijä tuntematon  

Jos joulun aikaan ystävälleen

aikaa antaa vois,

se yksinäisen joululahja

kaikkein parhain ois.

Ei lahjat kalleimmatkaan

samaa joulua lois.

Se valon tois sydämiin,

eikä mistään olis pois.

-Jori Nummelin

Jouluaamun rauha

jääköön sydämeen,

saapukoon rauhaisa joulu

kotiin jokaiseen.

-Mia Sampakoski

Joulutonttu

 

Joulutonttu juhlatakissaan,

punaisessa piippalakissaan

hiljaa hipsutellen kantoi hän

pitkin iltaa lahjat lapsillen.

 

Minne, minne nyt se rientääkään

kainalossa kantain lyhdettään?

Metsolahan pienten lintuin luo,

heille juhla-aterian tuo.

 

Lentää siihen tulkut, tiaiset,

piiperrellen pienet varpuset.

Pupu hörökorva harpaten

pyytää sekin saada jyväsen.

 

Näin on joulu Metsolassakin

tähtivaloin, juhlatunnelmin.

Illan tuuli rauhaa huminoi,

pikkulintuin jouluvirsi soi.

-Yrjö Aalto

Kuuntelen hiljalleen

laulua enkelten.

Se sytyttää sydämeen

joulun aatoksen.

-Mia Sampakoski

Mistä tunnet pienen tontun?

Punaisesta lakistansa

harmahasta parrastansa

hymystänsä lempeästä

katseestansa veikeästä.

Siitä tunnet pienen tontun.

 

Mistä löydät pienen tontun?

Polulta taapertamasta

tieltä tepastelemasta

hämärissä huiskimasta

lasten korvaan kuiskimasta.

Sieltä löydät pienen tontun.

-Maija Baric

 

Lumiset oksat vihreän puun,

kimmeltää valossa kultaisen kuun.

Katselen tähtien hopeista nauhaa.

Toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa.

 

Enkelten laulu heläjää

muistot herää lapsuuden.

Kauniina mieleen joulu jää,

aika rauhan ja rakkauden.

-tekijä tuntematon

On jouluyö

Uinuu valkoinen maa,

järvet jäävaipassaan.

Syttyy taas tähtien vyö.

Riemuitse, on jouluyö!

 

Juhla on taivainen,

laulu soi enkelten.

Loppuu jo arkinen työ,

riemuitse, on jouluyö!

 

Huolesi unhottuu,

vaivat taas vaimentuu.

Lämpöä sydämet lyö,

riemuitse, on jouluyö!

-suom.  Urpo Jokinen

Lunta sataa hiljalleen,

kohta saapuu ilta.

Joulun rauhaa julistaa

taivaan tähtisilta.

-tekijä tuntematon

Tontun kiireet

Joulutonttu se tehdä saa

kaikkea, mitä vaan tarvitaan:

kelkalla tuoda lahjoja,

kauhalla keittää puuroa,

koristaa kuusen oksia,

kilistää joulukelloja,

ikkunan takaa kurkkia,

hiljaa huoneessa kuiskata,

laulella joululauluja.

-suom.sanat Liisa Tenkku

Joulu on jotakin punaista

tontun takki ja pipolakki.

Siinä on jotakin valkoista

pumpulilunta ja enkeliunta.

-tekijä tuntematon

Tähtiyön ja lumen aikaa

ilmassa jo joulun taikaa.

Lahjat, puurot, joulukuusi,

odotus on aina uusi.

Juhlikaamme ilon myötä!

Vieläkö on monta yötä?

Joulun jälkeen arki koittaa

vuodenvaihteen kellot soittaa.

Siis jouluaikaa rauhaisaa,

vuotta hyvää alkavaa!

-tekijä tuntematon

Lumiukon jouluaatto

 

On jouluaatto ja kyynelehtii

tuo lumiukko vain minkä ehtii.

Surkealta se aivan näyttää.

Mikä murhe nyt mielen täyttää?

 

- Kas, mulle kerrohan surut, huolet,

kertominen jo auttaa puolet!

Näin pupu pyytelee lumimiestä.

- Et yksin kantaa saa huolen iestä.

 

- On juhla tulossa, ukko huokaa,

- jo äiti valmistaa jouluruokaa.

Lapset koristaa joulukuusta,

he eivät välitä mistään muusta.

 

Näin unohdettuna yksin täällä

värjötellä saan pakkassäällä.

Ei juhlavaatteita panna ylle,

ei kukaan lahjaa tuo hyljätylle.

 

Pupun mielessä sääli herää.

Se pikku lintuset kokoon kerää

ja niille selostaa ukon huolet.

Ja tuulen teille kuin mustat nuolet

 

ja nokat sojossa niinkuin miekat

pyrähtävät nuo siipiniekat.

Pupu myös mukana puikkelehtii

ja hyvin perille tulla ehtii.

 

Taivas syttyi jo iltatähtiin,

kun matkan päämäärä vihdoin nähtiin;

Tie johti sisälle pukin majaan

ja pikku tonttujen lahjapajaan.

 

Kauan aikaa ei hukattukaan,

vaan lahjapaketit saatiin mukaan

ei edes jälkiä jäänyt tiehen,

kun kiidettiin taas luo lumimiehen.

 

Jo loppui ukolta tuska, piina.

On juhlahattu, on kaulaliina

ja punakinnaskin panna käteen.

Kynttilästä saa hattu säteen.

 

Nyt jouluriemu on aito kyllä,

kun juhlavaatteet on vaarin yllä.

Kuin joulukuusi on hattu päässä.

Se loistaa etäälle pakkassäässä.

-Aune Jääskinen

Ihmeellinen amaryllis (Duppaduulixin tavoin)

 

Joulukukan sipulin

saviruukkuun istutin.

Mullalla sen peittelin

ja odottelin.

 

Sipulille laulelin,

käsin hellin hoivailin.

Tarpeen tullen kastelin

ja odottelin.

 

Sipulille juttelin,

elinvoimaa ihailin.

Kukkimaan hoputtelin

ja odottelin:

 

Oi tylleröinen, lylleröinen

pulleroinen, pylleröinen

kasva vahvaksi niin kuin minäkin!

Ja se kasvoi, puhkesi kukkaan!

Ei kasvatustyöni mennytkään hukkaan.

Ihmeellinen amaryllis!

Lumoava amaryllis!

-Maija Baric

Asemalla hiljenee.

Minne kaikki lähti?

Yli öisen kaupungin

loistaa joulutähti.

Pieni tonttu nukahtaa

katulampun valoon.

Tähti tuikkii ikkunasta

rauhaa joulutaloon.

-Hannele Huovi

Joulupukki verraton

 

Joulupukki verraton, saanhan kuiskuttaa,

nyt kun mulla hiukan on jouluasiaa.

Tiedän, että kiireinen olet nykyään.

Kuitenkin kai pikkuisen ehdit viipymään?

 

Jos et jouda meidän luo itse tulemaan,

tontut kuusen alle tuo säkin mukanaan.

Siskojen ja veljien toiveet kuulethan,

silloin saamme iloisen joulutunnelman.

 

Hannu saa sen haitarin, Jaana jakkaran,

Ville-Veikko virvelin, Musti makkaran.

Jos tuot mulle paketin aivan minkä vain,

lahja on se parahin, sulta kun sen sain.

-suom.sanat. Kari Tuomisaari

Joulu on tullut,

salaisuuksien aika.

Ystävysten ympärille

tehdään joulutaika.

Joulu on tullut,

leikkiä tahtoisin jatkaa:

laulamalla lämmitellä

sydämien matkaa.

-Hannele Huovi

Tuntureilla tuiskuttaa

 

Tuntureilla tuiskuttaa,

poronkellot soivat,

tontuilla on pulkassaan

yllätykset oivat.

 

Revontulet loimottaa,

tuikkii tähdet taivaan,

työtä joulupukilla

paljon on ja vaivaa.

 

Loistaa kuusen kynttilät,

kun on jouluaatto.

Saapuu vanhat ystävät:

pukki, tonttusaatto.

 

Joulun sadut kuunnellaan,

laulut kauniit kaikuu.

Lahjoja kun avataan,

silloin riemu raikuu.

-suom.sanat Urpo Jokinen

Pienet nenät ikkunassa,

silmät ulos tapittaa,

koskahan se joulupukki

oveen oikein kolkuttaa? 

-tekijä tuntematon

Pienen kynttilän sytytän

keskelle hankien,

se luo valon pimeyteen,

tuo joulumielen lämpöisen.

- Mia Sampakoski

Tule luoksemme valkea joulu,

tule pumpulihiutalein.

Tähtivankkureilla saavu,

riemusaatossa enkelein.

- Marleena Ansio

Joulukellot

Joulukellot kumajaa

huurtehisten metsäin taa,

vuoret värjyin kaiun toistaa,

valot kirkon kaukaa loistaa,

sataa lunta lempeää,

kirkkotiellä heläjää

tiu´ut helkkyvänä vyönä

aamun suussa, jouluyönä.

 

Sydäntemme määränpää,

luokses matka kiirehtää,

joulukellos tietä johtaa,

valos yöstä vastaan hohtaa,

vaikka matka pitkä on

tähtein joulukirkkohon -

sentään et sä ole unta!

Kellot soivat, sataa lunta.

-Lauri Pohjanpää

Pienet joulukulkuset

illan hämys soivat.

Jossain pikkutonttuset

juosten ilakoivat.

 

Tuovat tunnun joulusta

ja punaomenoista,

pipareista, kinkusta

ja kuusenkoristeista.

 

Toivottavat joulua

lämmintä ja hyvää,

onnellista vuotta

uutta lähestyvää!

        -Jouluenkeli-54

Englanninkielisiä runoja täällä

Ja täällä. Myös täältä löytyy muutama. Lyhyitä runotoivotuksia.

 

Katso myös runosivut 1 ja 3.

 

Jos kopioit runot omille sivuillesi suoraan sivuiltani kuvineen, fontteineen päivineen, laita edes linkki tänne, mistä ne otit, kiitos! Minähän tämän keräys-, puhtaaksikirjoitus- ja muun työn olen tehnyt viidentoista vuoden aikana, eikä ole mukavaa nähdä jonkun sivuilla omaa työtään suorana kopiona. Tekijä pitää mainita aina, kun se on tiedossa. Mikäli tiedät jonkun tuntemattoman tekijän olevan joku tietty henkilö, ilmoitatko minullekin, että tiedän laittaa hänen nimensä runon alle. Kiitos!

 

 

29.10.2012